Iltapäivää!
Jälleen kerran normaali elämä ja erityisesti työt meinaavat tulla blogin tielle, pahoittelut tästä. Uusi opetusluokka energisiä kutosia on pitänyt allekirjoittaneen kiireisenä futiskauden alun. Tilanne alkaa kuitenkin rutinoitua, joten eiköhän näitä blogitekstejä ala taas tipahdella.
Kunnollinen jalkapallo on siis tehnyt paluun, mikä on hienoa. Kesällä pelattu korruptio-fifan vetämät höntsäkisat ovat ohi ja nyt voidaan keskittyä siihen tärkeimpään ja kauneimpaan asiaan, eli Arsenaliin ja Englannin valioliigaan. MM-kisat olivat toki viihdyttävät ja tarjosivat hyviä pelejä, mutta kyllä jo lauantain matsi Crystal Palacea vastaan toimi muistutuksena, mitä futiksen pitää olla. No Arsenal - No party!
Valioliigan ensimmäinen kierros on takana, kuten myös kauden ensimmäinen voitto. Taisi olla ensimmäistä kertaa sitten kauden 2008/2009, kun Arsenal voitti kauden avauspelinsä. Voitto tuli hieman nihkeällä pelillä ja vasta yliajalla. Tärkeintä oli kuitenkin saadut kolme pistettä. Peli oli ajoittain ihan toimivaa, joskin hieman haparoivaa ja hidasta. Osa Brasiliaan matkanneista pelaajista on edelleen hieman puolikuntoisia, mikä näkyy myös kentällä. Myös uusien pelaajien integroituminen joukkueeseen ottaa oman aikansa.
Crystal Palacesta napattu voitto oli mielestäni todellinen työvoitto, joka kaivettiin vähintään puoli-väkisin. Joukkue esitti hyvää taistelutahtoa ja sai kuin saikin kaipaamansa palkinnon. Pelissä tuli paljon virheitä (kuten Palacen maali), mutta näistä toivuttiin hyvin ja peli pystyttiin lopulta meille kääntämään. Peli ei kulje aina täydellisesti, mutta hyvät joukkueet pystyvät silti voittoihin. Virheitä sattuu kaikille ja tärkeää on kuinka niihin pystytään vastaamaan. Tällä kertaa vastaus oli sellainen kuin pitääkin.
Kauden toinen, ja huomattavasti tärkeämpi peli, pelattiin eilen Turkissa, jossa vastaan asettui mestareiden liigan karsinnassa Besiktas. Peli jälkipolville jää kerottavaksi 0-0 tulos, Artetan loukkaantuminen ja Ramseyn heppoisa ulosajo kahden keltaisen takia.
Eilisestä tuloksesta ei kuitenkaan kannata vetää turhan negatiivisia johtopäätöksiä, sillä kyseinen tulos ei ollut mikään katastrofi. Kenttä oli totaalisen surkeassa kunnossa, eikä soveltunut Arsenalin pelityyliin lainkaan. Tästä kertoo muun muassa ekan jakson alle 70 prosentin syöttötarkkuus. Besiktasin fanit pitivät huolen, että vierasjoukkueella oli mahdollisimmat kuumottavat oltavat ja tuomari sekoitti pakkaa entisestään.
Välillä pitää ihan ihmetellä, mistä Uefa (ja FA) löytävät näitä tusinajanareita tuomitsemaan tärkeitä pelejä? Eilinen tuomari oli ajoittain täysin hukassa, ei pitänyt mitään selkeää linjaa ja lähti mukaan kotifanien provosointiin. Toisella jaksolla sai kortteja tilanteista, mistä ei ekalla jaksolla tullut edes vapaapotkua.
Nämä kaikki muodostivat yhtälön, jossa 0-0 oli siedettävä tulos.
Ensi viikolla toisessa osaottelussa Emiratesilla uskoisin tasoeron tulevan ilmi paremmin. Besiktasin ainoa vaarallinen pelaaja oli Demba Ba, kun taas loput kymmenen pelaajaa eivät vakuuttaneet. Besiktasin aukesi välillä todella helposti, avaukset menivät minne sattuu, eikä Bata lukuunottamatta yksikään pelaaja pystynyt kunnon haastoihin. 0-0 tulos tarkoittaa myös sitä, ettei turkkilaiset voi tulla vain jarruttelemaan Emiratesille, mikä sopinee meille.
Giroudille eilinen oli taas yksi "niistä päivistä". Pallot
pomppivat jatkuvasti hänen jalastaan minne sattuivat, syötöt olivat
osoitteettomia (ekalla jaksolla syöttötarkkuus 64 prosenttia) ja
viimeistely luokatonta. Sosiaalisessa mediassa Giroud on dumattu täysin
ja osittain myös aiheesta. Kyseessä oli kuitenkin yksi peli, jossa moni
muukin pelasi alle tasonsa (Ramsey & Santi). Ei Giroudista ehkä
maailmanluokan pelaajaa saa, mutta ei hän mielestäni ole myöskään niin
paska, kuin jotkut antavat ymmärtää. Kausi on vasta alussa, joten
katsellaan rauhassa. En tosin pistäisi pahaksi, vaikka Wenger jonkun ykköskorin kärjen ostaisi.
Ramsey on keskiviikon pelistä poissa ja Artetan pelaaminen lienee myös epävarmaa, riippuen loukkaantumisen vakavuudesta. Toisaalta Özil, Podolski ja Mertesacker ovat taas käytettävissä, joten korvaajia löytyy. Ramseyn paikalle on kuitenkin heittää Ox, Özil, Mozart, Wilshere ja Santi. Eli tuolle paikalle meillä löytyy leveyttä. Ja saapahan Ramsey myös huilivuoron ja Wilshere tärkeän näyttöpaikan.
Artetan poissaolo tarkoittanee Flaminin pelaamista, joskin Wenger saattaa kokeilla keskikentän pohjalle topparin paikalla loistanutta Calum Chambersia. Wenger kun on itse todennut, että Chambersin tulevaisuus olisi nimenomaan tuolla paikalla. Ainakin topparina hän on ollut parin matsin perusteella suorastaan mykistävän hyvä. Ja kyseessä on vasta 19-vuotias pelaaja! Huikea haku Wengeriltä.
Eilen ei peli kulkenut, mutta olen silti luottavainen Arsenalin voiton suhteen. Keskiviikon pelissä ainut uhka muodostuu omista virheistä ja niin sanotuista "typerien maalien päästämisestä". Siis sellaisten maalien, jotka syntyvät kauhean sähellyksen jälkeen ja pomppivat maaliin kolmen perseen, yhden pään ja molempien tolppien kautta. Lohkovaihe on kuitenkin
tukevasti omissa käsissä ja näissä peleissä Arsenal on ollut aina
vahvoilla.
Ensi kertaan!
