Hyvää iltapäivää!
Alakoulun opettaminen käy täydestä työstä, joten aikaa bloggailuun ei ole juuri ollut. Aiheita olisi ollut vaikka muille jakaa, aina siirtoikkunan sulkeutumisesta huolestuttavaan peli-ilmeeseen Leicester-ottelussa. Näistä aiheista on käyty sosiaalisessa mediassa paljon keskustelua, joihin myös allekirjoittanut on osallistunut. Niistä on sanottu kaikki olennainen, joten siirrän huomioni tällä kertaa muualle: Jack Wilshereen ja Arsenalin keskikentän muodostumiseen.
Jack Wilshere antoi voitokkaan Sveitsi-ottelun jälkeen haastattelun FA:lle, missä hän ilmaisi kiinnostuksena nousta eräänlaiseksi Englannin Pirloksi tai Macheranoksi. Wilshere kertoi, että hän oli jutellut asiasta valmentaja Gary Nevillen kanssa kuluneella viikolla ja että tämä halusi peluuttaa Jackia nimenomaan tuollaisessa Pirlolle tyypillisessä roolissa keskikentän pohjalla. Wilshere ei ole aiemmin kyseisellä paikalla pelannut, mutta omasta mielestään selvisi pelistä hyvin. Wilshere lisäsi vielä, että tulee tulevaisuudessa katsomaan paljon videoita Pirlon ja Macheranon otteista.
Arsenalissa Wilshere on pelannut yleensä ylempänä, mutta myös Aaron Ramseyn rinnalla hieman alempana. Viime kaudella, sekä jossain määrin myös tällä kaudella, on Wilsheren rooli ollut hieman hukassa. Hän on pelannut lähtökohtaisesti ylhäällä kenttää, mutta ajoittain keskellä ja välillä laidassa, tai sitten Ramseyn box-to-box roolissa. Otteet ovat olleet ajoittain loistavia, mutta välillä niissä on ollut huomattavasti parannettavaa. Viime kaudella muutamassa rökäletappioiden maaleissa syyttävä sormi osoitti nimenomaan Wilshereen, koska hän oli pelannut itsensä ulos tilanteesta, eikä ollut omalla paikallaan. Näin Arteta saattoi jäädä vastahyökkäyksissä vailla tukea, eikä hitautensa vuoksi pystynyt tilannetta pelastamaan.
Voisiko selkeämpi rooli ja pelipaikka olla Jack Wilsheren pelastus? Aaron Ramsey oli joitakin vuosia samanlaisessa tilanteessa, missä häntä peluutettiin (korvaajien puutteessa) vähän missä sattuu. Jopa vasempana laitapakkina. Vähemmän yllättäen Ramseyn peli ei ollut aina parasta mahdollista, johtuen tuntemattomista pelipaikoista. Hieman mutuillen voisin todeta, että heti kun Ramseylle löytyi selkeä rooli Artetan vieressä box-to-box pelaajana, hänen peliotteensa parantuivat valtavasti. Kaikki tietävät kuinka tärkeä hän on nykyisin Arsenalille.
Kaikki tuntuvat puhuvan, että kuluva kausi on todella tärkeä Jack Wilsherelle, enkä tätä kiistä. Toisaalta hän on vasta 22-vuotias ja pystyy kehittymään vielä vuosia. Ei Pirlokaan ollut mikään Pirlo tuon ikäisenä. Onkin mielenkiintoista seurata, miten Wenger lähtee Wilshereä peluuttamaan silloin, kun kaikki avauksen pelaajat ovat kunnossa.
Wenger on tästä jo vihjaillut viime kaudella antamassaan haastattelussa. Tuolloin Wenger totesi, että näkee Jack Wilsheren tulevaisuuden olevan nimenomaan keskikentän pohjalla: "His best position is as a deep-lying midfielder, where he can be a distributor", "He has a good burst and vision"*. Eli sekä Gary Neville, että Arsene Wenger pitävät Wilsheren parhaana paikkana keskikentän pohjaa.
Arsenalin fanit (allekirjoittanut mukaanlukien) ovat aina Vieirasta lähtien huutaneet jo myyttiseksi kasvaneen puolustavan keskikenttäpelaajan puolesta ja monet pitivät lähes varmana, että tänä kesänä sellainen on tulossa. Viimeisenä siirtopäivänä Wenger kuitenkin hankki joukkueeseen Danny Welbeckin, joten uusi Vieira jäi saapumatta.
Arteta on kuitenkin jo 33-vuotias, eikä Mathiu Flamini voi olla mikään pysyvä ratkaisu keskikentän pohjalle (liian epätasainen pelaaja), joten miksi Wenger ei vahvistanut sitä osa-aluetta joka suorastaan kirkuu pelaajia? Ehkä syynä oli nimenomaan Jack Wilshere. On mielenkiintoista nähdä, kuinka Wenger aikoo Wilshereä joukkueessa käyttää, nyt kun Mikel Arteta on jälleen käytettävissä. Samoin Englannin maajoukkuepelien kiinnostavuus nousee samasta syystä: jatkaako Wilshere keskikentän pohjalla? Kuinka Wilshere tulee adoptoimaan uuden pelipaikkansa?
Wilsheren ja muiden pelaajien pelaajien integroitumista, sekä peli-ilmeen yhteenhioitumista on kuitenkin mielenkiintoista seurata. Kuluva kausi ei kuitenkaan ole vielä se napakymppi. Tai ainakaan alkukausi. Kärsivällisyyttä vaaditaan, mitä Wengeriltä löytyy, mutta meiltä faneilta ei.
Täytyy kuitenkin myöntää, että keskikenttä Wilshere-Ramsey-Özil ja hyökkäys Sanchez-Welbeck-Walcott ovat todella herkullinen asetelma. Kuten Terry Pratchett asian sanoi: elämme mielenkiintoisia aikoja.
Jack Wilshere ei ole ehkä se monien haikailema romuluinen taklauskone, joka syö aamiaiseksi betonia ja paskoo seinäelementtejä. Toisaalta jos saisin päättää kumman ottaisin tämän hetkiseen joukkueeseen, Arsenalin aikaisen Patric Vieiran, vai vuosien 2006-2014 Andrea Pirlon, osuisi valinta aina Pirloon.
Se kuka ei arvosta Andrea Pirloa, ei arvosta tai ymmärrä jalkapalloa. Toivottavasti voimme pian sanoa samaa Jack Wilsherestä.
Ensi kertaan!
